Harald

Jälkipelien nimimerkki Haraldilla, on yli 500 viestiä täynnä puntaroitua asiaa, ja jatkoajan keskusteluissa Tappara-aatetta hän puolustaa nimimerkillä Kaivanto. Koitimme hieman selvittää mitä näkyy nimimerkin takaa...



Ikä, asuinpaikka?

Ikä on tiedossa hiukan tarkemmin kuin kenialaisella kestävyysjuoksijalla, mutta epämääräisemmin kuin laki velvoittaa. Isä unohti kirjoittaa syntymäpäivän ylös. Hän muistelee sen sijoittuvan alkusyksyyn 1999 eli niihin aikoihin, jolloin Tappara-aiheinen keskustelu siirtyi Axen sivustolta virallisille Tappara-sivuille.

Harald syö, nukkuu ja kakkii eli asuu aamusta aamuun tappara.fissä, muualla tätä nickkiä ei tavata.

Vakavammin ottaen, olen näissä nettiympyröissä tehnyt sellaisen linjanvedon, että virtuaalimaailma pysyköön erillään todellisesta. En minä nimimerkillä tietenkään kenenkään muun mielipiteitä kirjoita, mutta pidän silti arkipersoonani tunnusmerkistön, ööää, taka-alalla. Sanottakoon nyt sen verran kuitenkin, että olen asunut viimeiset pari vuotta aivan liian kaukana Tampereesta.

Mistä tulee nimimerkki Harald?

Alias on valittu salamannopealla assosiaatiotekniikalla. Avasin mainitun syksyn '99 aikoihin ensimmäistä kertaa tappara.fin keskustelupalstan ja havaitsin aiheen, johon oli muka jotain kommentoitavaa. Siitä sitten kirjoittamaan: Mitäs tämä kone käkkii...ai tänne pitää rekisteröityä...nimimerkki...minkä hiton sitä...Tapparan palsta...jotain Tapparaan liittyvää...kirves heilahtaa...kukas se sellaista...Harald Hirmuinen! Tuosta sitten tuli poimittua käyttöön kotoisasti pelkkä etunimi Harald, vaikka jälkikäteen ajatellen olisi ollut varmaankin järkevämpää ottaa sukunimi tai ainakin sen etukirjain mukaan. Nyt ensimmäinen mielleyhtymä lienee se, että Harald olisi oikea ristimänimeni.

Itse asiassa tuosta ja yhdestä toisesta syystä tarkoituksenani oli joskus maailmassa päivittää nimimerkkiä, mutta se vaan jäi. Se toinen syy oli se, että samoihin aikoihin kuin tappara.fihin rekisteröidyin myös Kiekkopesään (ja sittemmin Jatkoaikaan) nimimerkillä "Kaivanto". Nimimerkki per palsta vaikutti ensituntumalta loogiselta, mutta jos nyt toisen kerran jälkiviisastellaan, eri nimimerkeissä ei ollut/ole mitään järkeä, koska pitkälti saman porukan kanssa ja samoista asioista ko. palstoilla väännetään. Eipä noista kumpaakaan ole kuitenkaan tullut toiseksi muutettua eikä taida tullakaan. Viestilaskurithan pompsahtaisivat perkule nollille ja näyttäisin ihan noviisilta.

Paras muisto Tapparan peleistä?

Periaatteessa 80-luvun mestaruudet ja sieltä ennen kaikkea kolmen putki ovat ensimmäisiä sillä tavalla omakohtaisesti koettuja, että niistä on jäänyt konkreettisia, tilanteeseen liittyviä muistoja. Ne ovat samalla luonnollisesti muistoina omassa nostalgisessa aivolohkossaan. Vikana on vaan se, etten asunut tuolloin Tampereella enkä ole hallilla (niitä muistoja tässä kai kysytään) yhtäkään noista mestaruuksista kokenut.

Parhaat paikan päällä todistetut hetket sijoittuvat viimeisiin pariin vuoteen, kun kone on alkanut vuosien sakkauksen jälkeen taas hörähdellä käyntiin. Vuoden 1999 joulukrapula-päivinä pelatun Tappara-TPS -ottelun loppuhetkiä edeltäneet melkein-loppuhetket olivat henkilökohtaisesti mieleenpainuva kokemus. Tuolloinhan tilanne oli se, että Tappara olisi voitolla siirtynyt suunnilleen runkosarjan puolivälissä piikkipaikalle ohi Tepsin. Jossain kolmannen erän puolivälin paikkeilla Tappara siirtyi 3-1 -johtoon. Hallia kiersi aalto ja älämölö oli hirviä. Muutkin näyttivät viihtyvän, itselleni nuo muutamat minuutit ja niiden aikana orastanut voitto edustivat jonkin sortin symbolista paluuta huipulle vuosien harharetkien jälkeen ja fiilis oli jos ei ihan unenomainen, niin ainakin potensseissa siihen nähden mitä 'tavallinen' runkosarjaottelu sellaisenaan merkitsi. Viime kevään toinen loppuottelu oli oma lukunsa sikäli, että se oli ensimmäinen Hakametsässä paikan päällä näkemäni liigafinaali. Kun Tappara vielä sattui voittamaan matsin ja kannu välkähteli silmissä, menee se toisesta parhaasta hetkestä. Kolmantena huippuhetkenä mainittakoon vielä Fleuryn visiitti alusta loppuun, vaikka joukkueen peli ei tuolloin muutoin niin ihmeellistä ollutkaan.

Niin ja jos joku ei satu muistamaan, TPS tuli tuossa runkosarjapelissä viime minuuteilla tasoihin ja meni ohi 3-4 voittoon. Se oli paskamainen hetki, joita ilman ei hyviäkään ole (Viikon Virallinen Latteus).

Onko mielestäsi Hakametsän kannustamisessa tai ilmapiirissä tapahtunut muutosta?

90-luvun mittakaavassa viime vuosina on tapahtunut muutosta jo siksikin, että menestystä on tullut lisää. Ainakin ensi vaiheessa menestys tuo halliin lisää populaa ja metakkaa, myöhemmin voi sitten käydä tepsit. Tätä kaavaa tässä kai parhaillaan läpi käydään; kausi 99-00 oli runkosarjan osalta enemmän tai vähemmän huumaa. Silloin hallin tavallisesti enimmäkseen hiljaa möllöttävä osa oli silminnähden, öö siis korvinkuullen, äänekkäämpää kuin aiemmin. Nyt huuma on taittunut arjeksi, Tappara liigajohdossa on rutiinia. Mitään koko hallin läpäisevää hekumaa ei ole (tosin kevään finaaleissa tulee olemaan). Toisaalta taas realistiset menestysmahdollisuudet ovat saaneet fanikatsomon - toisaalla istuskelevan silmin - kehittämään kaikenlaisia vilkkuvalo-, plakaatti- ja lakanajäynöjä, ja yleensäkin kannustus vaikuttaa jotenkin organisoidummalta. Vai tämä internetkö sen lienee saanut aikaan.

Miellyttääkö hallin remontti, vai tarvittaisiinko uusi halli?

Kyllä ja kyllä. Kalja virtaa uudistuksen jälkeen sujuvammin, mikä tosin minulle on melkein se ja sama, koska hallilla varsin harvoin kolpakoita kiskon. Mutta siinä se sitten melkein onkin, käytävät ovat vähänkin väekkäämmissä peleissä edelleen raivostuttavia pullonkauloja. Hakametsä on legendaarinen rakennelma mutta nykypäivänä auttamattoman epäkäytännöllinen.

Uusi halli tarvitaan. Paitsi että se tarvitaan jo sujuvuuden vuoksi, se tarvitaan myös imagollisista syistä. Turusta ja Helsingistä ollaan selvästi jäljessä. Helsingin vielä sietää mutta Turkua ei. En tiedä, miten pitkälle julkisella rahalla Elysee-areena elää vai elättääkö se itse itsensä, paljonko tarvitaan oheistapahtumia jne., mutta se ainakin on fakta, että Tampereelle toivottavasti pian nousevassa uudessa hallissa SM-liigapelejä pelattaisiin tuplaten Elyseehen nähden (vai mikä se Ilveksen taloustilanne olikaan...) Ihan hyvä lähtökohta minusta. Kyhätään vaikka tekosaari Särkän- ja Lapinniemen väliin, jos paikkaa ei muuten löydy.

Suosikki vastustaja liigassa?

Ilves muutenkin ja varsinkin nykyään. Sehän on täys pisteautomaatti. Kakkossarjassa tulevat Helsingin liigaporukat + TPS. HIFK noista ihan HIFKiytensä vuoksi ja Jokerit ja TPS enimmäkseen siksi, että pärjäävät. HIFK:lla on vahva brändi. Ässissäkin on jotain taikaa, vaikka Tapparaa joukkue ei näytä sytyttävän samaan malliin kuin meikäläistä.

Käytkö junnujen pelejä katsomassa?

Geopoliittinen asemani on sellainen, että olen tyytyväinen kun onnistun toisinaan miesten peleihin ehtimään. Eli en.

Onko Tapparan fanituotteissa mielestäsi parantamisen varaa? Miten muuttaisit valikoimaa?

Hmm. En taida olla tähän ihan paras vastaaja ainakaan, jos omaa käyttöastetta katsotaan. Olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että eräs artesaani lähipiiristä tekee meikäläiselle tarvittavat Tappara-asusteet itse. Rytkyjä en siis fanipuodista hanki. Kun oikein pähkäilen, muistelisin ostaneeni sieltä joskus isohkon lipun, tarran autoon, korvakorun ja sytkän. Kuvittelisin, että valikoimista ilmeisellä automaatiolla löytyvien paitojen, kassien, verkkareiden sun muiden itsestäänselvyyksien jälkeen tulee vaihe, jolloin ihmiset eivät hirveästi osaa viinipullonkorkintakaperinavaajien yms. perään oma-aloitteisesti kysellä. Mutta kai ne kaupaksi menevät, jos vaan tavaraa ja sitä mukaa tarpeita tehdään. Periaatteessa Tapparan tunnuksen voi lyödä melkein mihin tahansa härveliin, ja kyllä se fanille kelpaa ennemmin kuin blankko.

Jaa mutta sellainen sentään tulee mieleeni, että Tappara-aiheisia liinavaatteita ei taida olla kaupan (?). Niille voisi olla menekkiä. Yksineläjä käpertyisi varmaan mielellään sinioransseihin unelmiin, pariutunut taas voisi kesken puuhien kuikuilla vaikka tyynyliinaa kiihokkeeksi, jos partnerin pärstä ei enää vuosien jälkeen saa verta kiertämään.

Niin ja hallille voisi pystyttää johonkin likööritiskin seutuville tatuointikojun.

Onko paikallisvastujan fanien kanssa tiukkoja keskusteluja, vai onko suuri ero sarjataulukossa vienyt kahvipöytä keskustelut mennessään?

Ei keskustelu ole näivettynyt oikeastaan ollenkaan. Aina kinasteltavaa löytyy. Yhdenkin kaverin kanssa käymme jatkuvasti ulkopuolisille käsittämättömiä keskusteluja, joissa hän rakentelee jotain "Alussa Raipe loi taivaan ja maan" -henkisiä juttujaan ja minä taas kerron sisäpiirintietojani siitä, miten Veikko on bongattu Kekkosentien rampilta sahtitynnyriä vierittämästä. Nykytilanteessa hän vetää toisinaan hihastaan sellaisen vision, että mitäs jos Ilves kirii nipin napin kahdeksanneksi ja tiputtaa Tapparan ensimmäisellä play off -kierroksella. Minä sitten siihen, että "vähän nyt realismia kehiin höhlä" ja luikin nurkan taakse nitroja kiskomaan.

Ja kyllä vaikkapa baarissa juttu on tuntemattomien kanssa ihan yhtä kiihkeää kuin ennenkin. Eivät kausivaihtelut menestyksessä Tampereen monimutkaista kahtiajakoa mihinkään hukkaa.

Onko kaveripiiri määrännyt suosikkiseuran, vai suosikkiseura tuonut kaveripiirin?

Tää on hankala. Suosikkiseuran valinta ensinnäkin on täysi mysteeri, sillä vekarana kun valinnan tein, asuin Helsingissä. Sukujuuret kyllä juonsivat Pirkanmaalle, mutta perhepiirissä ei esiintynyt minkäänasteista kiinnostusta sarjakiekkoilua kohtaan. En tosiaan osaa sanoa, onko Tappara kenties ensimmäinen jääkiekkoseuran nimi jonka olen kuullut vai mitä ihmettä. Osaan mennä taaksepäin aikaisimpaan hetkeen jolloin muistan olleeni sitä mieltä, että Tappara on paras. Mutta muisti loppuu ennen kuin kannatus.

Niin hardcore-fani en ole, että jääkiekko vaikuttaisi ystäväpiiriin mitenkään. Itse asiassa lähimpien ystävien joukossa taitaa olla enemmän Ilves- kuin Tappara-faneja. Ässä- ja Jyp-fanejakin on, jopa kaksi Jokereihin hurahtanutta.

Käytkö vieraspaikkakunnilla Tapparan peleissä?

Olen käynyt ja tulen käymään, mutten silti voi sanoa varsinaisesti käyväni, siksi satunnaisia ne reissut ovat.

Yksi vai kaksi päätuomaria?

Silloin kun siirryttiin kahteen, olisin mieluummin nähnyt jatkettavan yhdellä. No: nyt taas on ajettu kahden seepran systeemi sisään, kaiken järjen mukaan se toimii sitä paremmin mitä enemmän sitä harjoitellaan. Liigassa on läjäpäin uudistuksen jälkeen entreensä tehneitä tuomareita, jotka eivät ole ainakaan liigakiekkoa yksinään koskaan viheltäneetkään. Jos yhden tuomarin systeemiin tosiaan palataan, tullee ensi syksystä enemmän tai vähemmän farssi. Pitemmällä tähtäimellä järjestelmä tulee toki toimimaan yhtä hyvin kuin aiemminkin. En voi kuitenkaan käsittää, mikä maailman järki kelkan kääntämisessä ja pohjatyön hävittämisessä voi olla, kun lastentaudit pitäisi vanhaan järjestelmään palattaessa käydä taas läpi. Ja aina vaan vähemmän ymmärrän, kun pääosa niistä joita muutos suorimmin koskee vastustaa sitä. Kaiken kukkuraksi kaksi tuomaria näyttää olevan yleismaailmallinen suuntaus, joten siihen olisi ilmeisesti palattava jossain vaiheessa taas takaisin. Ja jälleen pitäisi kipristellä synnystuskat. Hullua. Syynä raha? Tuomaripalkkioista en tarkkaan tiedä, mutta tuskin ne SM-liigan rahavirtoja kääntelevät juuri mihinkään suuntaan.

Näissä olosuhteissa kannatan pysyttäytymistä kahden tuomarin järjestelmässä.

Kuvaile luonnettasi kolmella positiivisella ja yhdellä negatiivisella adjektiivilla.

+ Harmiton
+ Kyyninen
+ Suvaitsevainen

- Kyyninen

Mitä lehtiä kotiisi tulee tilattuna?

Ei montaa, koska kaikki tärkeimmät sanomalehdet ja osan aikakauslehdistä voin lukea (no en minä niitä kaikkia lue) päivällä ilmaiseksi. Aamulehti tulee aina välillä pätkissä, kun myyjät onnistuvat mut ylipuhumaan. Nyt on taas sellainen pätkä menossa. Maksetuista aikakauslehdistä TM ja Katso.

Etsitkö kaupasta erityisesti kotimaisia tuotteita?

Enpä voi väittää etsiväni. Ruo'assa valitsen kyllä suomalaisen jos sellainen on hyllyssä käsillä, mutta se on sellaista puolihuolimatonta tottumusta eikä mitenkään aattellispohjaista toimintaa. Kauppaa en lähde kotimaisen perässä vaihtamaan. Sitäpaitsi lannnistuin kotimaisen suosimisen tolkullisuuden suhteen kuultuani taannoin, että "Kotimainen meetwursti" on tuotemerkki ja voi olla kotoisin vaikka Nicaraguasta. Ja moinen nimeämispolitiikka on ilmeisesti laillista. Mjoo.

Muussa kuin ruo'assa kotimaisuus ei sitten paina senkään vertaa. Ehkä minä silti alitajuisesti pidän Finluxia parempana tölsynä kuin Daewoota, vaikka tosiasiassa molemmat taitavat olla kiinalaisten lasten kasaamia.

Keksi kolme kysymystä ja vastaa niihin!

1. Miksi koiranruokateollisuus riutuu?

Ai riutuuko se? Siksi varmaan, että maksalaatikko on niin halpaa. Tai eikös maksalaatikko tule samoilta tuotantolinjoilta? Voisitko tarkentaa kysymystä kiitos.

2. Miksi ihmisten kyvyttömyys elää onnellisesti keskenään nostaa päätään sitä mukaa, kun edellytykset siihen paranevat?

Vitustako minä tiedän. Sitäpaitsi en ehdi miettimään, naapurin kakarat meluavat pihassa ja mun pitää mennä heittelemään niitä kivillä.

3. Duuri vai molli?

Molli.

Uskotko ufoihin?

En usko. Uskominen tarkoittaa minusta karkeasti ottaen lukkoonlyödyn kannan ottamista johonkin joko/tai -malliseen väittämään, josta ei ole olemassa tietoa jonka perusteella voisi varman kannan muodostaa. Ei ole ns. mun juttuni.

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etten pitäisi ufojen olemassaoloa mahdollisena. Jos tiede on asioista yhtään hajulla, maailmankaikkeudessa on suuruusluokkaa sata miljardia galaksia ja kussakin noista paltiarallaa satoja miljardeja tähtiä. Kai noista joidenkin ympäristöstä voisi löytyä jopa ihan meikäläisiä vastaavia elämänmuotoja. Tai ei niiden edes vastaavia tarvitse olla, kunhan pää (tai jalka, pakara, rewg¤%trsh tms.) leikkaa. Ja edelleen, maailmankaikkeus on viitisentoista miljardia vuotta vanha. Jos oletetaan, että se jossakin ehkä kenties majaileva meitä vastaava elämänmuoto on sattunut aloittamaan kehityksensä vaikka tuommoiset viisi miljoonaa vuotta - joka on 15 miljardista yks hanhen pieru - ennen meitä, niillä voi olla jo aika ihmeellisia autoja ja lentokoneita. Siis nehän eläisivät jo vuotta 5 002 002 jKr! Että saattaisivat kyetä tännekin lentämään.

Luukanen-kildet, af grannit ja mitä näit UFO-hörhöjä olikaan, eivät hirveästi pönkitä uskottavuuttaan omalla olemuksellaan ja toiminnallaan. UFO-uskovaisen peruskuva on aikalailla yksi-yhteen jumaluskovaisen kuva sikäli, että hänelle näytetään lähestulkoon päivittäin keskellämme ilmiöitä joita uskoton ei näe. Uskonnossa se vielä menettelee, koska sitä tukemaan voidaan pistää joku tyyppi kirjoittamaan kirja jossa sanotaan, että usko avaa silmät. UFOt taasen ovat kai olevinaan ihan kaikille tasapuolisesti ilmeneviä fyysisiä möllyköitä, mutta ehkä ne sitten vaan sattumalta osuvat aina samojen tyyppien tielle.

En usko UFOihin, epäilen erittäin suuresti jokaista UFO-havaintoa ja pidän älyllistä elämää maapallon ulkopuolella aivan mahdollisena.













Harald Hirmuinen
He's traveled to newspapers in 58 countries! He speaks 13 languages! And has worldwide recognition! He's Hagar the Horrible, the world's most popular Viking! Created in 1973 by Dik Browne, and now in the hands of his son Chris, this lovable Viking has developed a loyal following in more than 1,900 papers. And each day millions of faithful fans read about his adventures. It's all part of what made Hagar the Horrible an instant hit since he first set sail.